torstai 30. elokuuta 2012

Nyt sitte

Huomasinpa juuri, että 2 edellistä tekstiäni on ollut täysin otsikottomia. Ärsyttävät otsikot! Täyttä pplaaplaaplaaaaaata! Myös mun pääni on tyhjä, kuten otsikot.
Tunnen suurta pettymystä elämääni kohtaan. Pelkkiä vääriä valintoja. Ainoa asia, mitä en sisällä epäonnistumiseeni elämässä on (kuten arvata varmasti osaatte) Olivia. Mun rakas pikku nuhanenä. Tuossa se vieressä tuhisee ja rohisee. Kuumetta ei enään ole, mutta räkä lentää.
Eilen maistettiin myös ensimmäisen kerran liharuokaa, elikkä 'spagettia ja jauhelihaa'. Yllätyin, kuinka hienosti se upposi! Laitoin lautaselle puolet spagettia, puolet kasvis-sosetta. Kakomista tuli vain kasvisten kohdalla :D Taitaa likka tulla isäänsä ruokailun suhteen. Ei mitään pupunruokaa, vaan LIHAA! 



Huomenta

Epäonnistumiseeni. Lupasin joskus raskaana ollessani, että lapsi saa kasvaa perheessä. Siis oikeassa perheessä, mihin kuuluu äiti ja isä, talo ja oma piha. Ehkä joskus tulevaisuudessa jopa sisko tai veli. Mitään näistä ei tapahtunut. Olivialla on kyllä isä, mutta toimii "viikonloppuisänä". Sossussa sanoi, viimeksi kun soitin sinne, että lapsen isä saa tulla vain katsomaan Oliviaa muutamaksi tunniksi parina päivänä viikossa. WHAT!? Siis "jos lapsi on erossa äidistä yhdenkin yön, lapsi unohtaa äitinsä" <--- Epäilen VAHVASTI tämän olevan joku vitsi. Ei ainakaan mun pikku pallukka mua unohda! Herää kysymys toinen. Saako lapsi unohtaa isänsä sitten? En ymmärrä kaikkea tätä. Jos kaikki olisi mennyt mun ajatusten mukaan, ei tällaisia asioita tarvitsisi edes miettiä.
Olen vihainen. Todella vihainen! En pelkästään herra Alle pettämisestään yms, vaan myös itselleni. Kuinka annoin kaiken tuon tapahtua. Kuinka pystyin katsomaan sormien välistä kaiken tuon paskan, mitä mulle tehtiin koko sen ajan kun oltiin yhdessä.
Ollaan puhuttu. Mä olen sanonut, että rakastan häntä vielä (ja tarkoitan sitä), haluaisin hänet takaisin (tarkoitan sitä), mutta en halua jos mikään ei muutu. On yksi asia, mikä vaikuttaa/vaikutti meidän suhteeseen negatiivisesti. Herran työpaikka. Voin väittää, että oli baarimikko minkä näköinen, kokoinen, hajuinen yms, niin se on bilehilepissiksen mielestä aina seksikäs ja haluttava! Ei muuta. Sitten kun on "hieman" selkärangaton baarimikko jota naiset vahtailee ja flirttailee, ei tällä työntekijällä ole enään kotiasiat mielessä. 


Että pystyisin antamaan herralle joskus uuden mahdollisuuden, siihen täytyy tehdä PALJON töitä. Ja lopettaa työt. Kirjaimellisesti nimittäin. Mä en enään ikimaailmassa halua seurustella miehen kanssa joka on baarissa töissä. En ikinä. 
Mua ärsyttää tämä tilanne.
Mulla on ihan suunnaton ikävä meitä, sitä kun katsotaan telkkaria, sitä kun tehdään ruokaa, sitä kun vittuillaan toisillemme, sitä kun nauretaan yhdessä, sitä kun itketään yhdessä, sitä kun valvotaan yhdessä, sitä kun mennään nukkumaan yhdessä, sitä kun juodaan aamukahvit yhdessä, sitä kun halataan, sitä kun suudellaan ja kaikkea sitä, mitä vaan voi yhdessä tehdä... 



Mun tunteiden kirjo on niin värikäs, että en edes itse tiedä mitä tahdon... Tunnen vihaa, katkeruutta, pettymystä, surua, mustasukkaisuutta, iloa, kaipausta, rakkautta, ikävää, yksinäisyyttä ja mitä vaan kukin pystyy tuntemaan. 

On asioita, mitä en tässä julkisesti sano, mutta nekin on yksi mun epäonnistumistani. 

Niin sekava kuin tämä teksti on, niin sekava mun mieleni on. Toivottavasti jonakin päivänä. Jonakin kauniina päivänä, mä onnistun tässä niin, että kaikki tämä sekavuus on kaukaista menneisyyttä... 




Ja sitten. Jos lukijoilla on jotakin ideoita, mitä haluatte mun kirjoittavan, kertokaa toki. Elämänmuutoksen aika on nyt. Surublogi saa jäädä tähän. Enään en halua itkeä kusipäiden takia. En enään! 

Kiitos,
-Mamma

8 kommenttia:

  1. Kirjoita sun lapsuudesta tähän päivään! Parhaita hetkiä, asioita jne! :)

    VastaaPoista
  2. Kirjoita sun elämän tärkeimmistä muista ihmisistä :)

    VastaaPoista
  3. Toi pomppas tuolta aika vahvasti esiin että "jos lapsi on erossa äidistä yhdenkin yön, lapsi unohtaa äitinsä"...
    Ei se nyt ihan noin ole. Lapsipsykologiassa on sanottu, että pienen lapsen jolla on ollut syntymästä asti vahva side äitiinsä ei pitäisi kokea eroa äidistä, (oli kyse sitten vaikka vain yhdestä yöstä)koska lapsi ei ymmärrä tilannetta, ja hän ei ymmärrä ettei ero ole lopullinen.
    Sen seurauksena lapselle saattaa jäädä "traumoja" ja on mahdollista että lapsi alkaa kokea "erokauhua" silloinkin kun äiti on vieressä.

    Olipa sekavasti kerrottu :D

    VastaaPoista
  4. Miksi ihmeessä haluaisit takaisin miehen, joka pettää. Työpaikan vaihto ei ole mikään ratkaisu, pettäjä pettää aina, olosuhteista huolimatta. Nuori, kaunis nainen löytää varmasti paljon paremmankin kumppanin, sellaisen joka aidosti välittää ja kunnioittaa, koska pettäjä ei sitä tee KOSKAAN. Oletko koskaan miettinyt, minkälaisen kuvan annat itsestäsi jos jatkaisit suhdetta tähän mieheen? Miten vähän silloin arvostat itseäsi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rakkaus kai tekee ihmisistä tyhmiä, niinku esimerkiksi musta.... Tiedän olevan "hieman" urpo kun edes mietin tällaisia. Tiedän, että ei pitäisi!! Olen onnellinen näin. Vaikka mun sydämestä on revitty koko ajan enemmän ja enemmän paloja irti, yllättävän hyvin sen olen kestänyt. Vaikeinta tämän asian kanssa elämisestä tekee se, että yksinäisyys on kamalaa, väkisinkin miettii vaihtoehtoja. TIEDÄN, että mun ei edes saisi miettiä näitä asioita. Ei ollenkaan, mutta... Kuten sanoin; tyhmä....

      Poista
    2. Sun täytyy nyt vain uskoa itseesi, ja antaa menneiden mennä. Aika parantaa haavat ja jonain päivänä vielä huomaat tehneesi oikean ratkaisun. En usko että olet tyhmä, rakkaus on vain niin vahva tunne, ettei järki aina riitä sitä voittamaan.Toisen osapuolen tuollainen vastaus rakkauteen on anteeksiantamatonta, säälittävää ja jopa halveksuttavaa. Oman kalliin ajan ja rakkauden tuhlaaminen sellaiseen henkilöön on tyhmää, rakasta vihdoin myös itseäsi ja anna elämän tuoda jotain parempaa, koska sen varmasti olet ansainnut.

      Poista
  5. Sulla on paljon samoja ajatuksia, kun mulla :) tsemppiä, olet jo tehnyt todella rohkean teon lähtemällä tytön kanssa pois...

    VastaaPoista

Lilypie First Birthday tickers