perjantai 17. helmikuuta 2012

Uutta edelleen...

Eilen oli ihan pakko lopettaa kirjoittaminen lyhyeen kun alkoi telkkarista joku tosi kiva elokuva... :P Joten jatketaan siis siitä mihin jäätiin....

Tämä loppuraskaus on ollut yhtä hel*****ä! Selkä alkoi olla n. 20 raskausviikosta kipeä ja sitten kävin ostamassa itselleni tukivyön, että tämä selkäkipu vois loppua... No ei se aivan täysin sitte auttanut joten jäin tavallaan vuoteen omaksi siinä kohtaa kun alkoi nivuset olemaan niin kipeät että kävely alkoi olla ihan mahdotonta... Lakkasin sitten jossain vaiheessa käyttämästä sitä tukivyötä, niin nivuskipu katosi ja elämä alkoi hymyilemään taas (ennemmin selkäkipu ku tuo nivuskipu)! No kokonaanhan se nivuskipu ei ole kadonnut ja kävely on edelleenkin hankalaa ja hidasta, monet monet kerrat olen ukkooni hermoni menettänyt kun tuntuu että juoksee aina mun edelläni tahallaan kovaa että jäisin jälkeen! Tuskin se kai niin on... Toivottavasti ;) Joka tapauksessa selkä ollut niin kipeä, että olen joutunut monet kerrat itkemään pelkästään kivun takia.  Sängyn orjana ollessani kipu on ollut siedettävissä, mutta 2-3h poissa kotoa esim. shoppailu reissuilla, selkäkivut alkaa olemaan yhtä tuskaa!! Selkä kivut nyt tais tulla selviksi kaikille? ;) 
Mutta se että se kipu ei ole enään pelkästään selässä... Nyt se on noin 30 raskausviikosta alkaen olemaan myös kylkiluissa. AIH!!!! Melkein hengittäminen sattuu.. Istun/makaan kotona sormet kylkiluiden välissä, että edes pikkuisen helpottais.. Mutta ei se kyllä taida auttaa.. Katsotaan nyt mitä muuta kipuja tässä tulee olemaan vielä kun LA:aan 4viikkoa...

Entäs tää paino asia.. Se on aika kova pala tällaiselle 159cm pitkälle(pätkälle) tyttöselle, joka on aina painanut n.45kg... Ennen raskautta painoa oli 43, 9.8.2011 46,8, 7.9.2011 48,8, 5.10.2011 50,2, 1.11.2011 50,7, 30.11.2011 55,6, 28.12.2011 56,9, 18.1.2012 60,3, 1.2.2012 63,8 ja tänään 66,2!!! Eli painoa on tullu 23kg!!! (Edelleenkin 4 viikkoa aikaa tulla lisää.....) 

Hemoglobiinin kanssa mulla myös on ollut ongelmia.. 28.12 neuvola käynnillä hb oli laskenut 105, 18.1 se oli 109, 1.2 se laski 100... Neuvolassa täti sitten sanoi että NYT pitää alkaa syömään rautaa, koska jos se laskee alle 100 voidaan pistää sairaalaan lähete ja mulle pistetään suoneen jotain mustaa kuraa. Noh, sovittiin viikon päähän ns. kontrolliaika ja katotaan kuinka alkaa nousta kun syön säännöllisesti joka päivä rautaa ohjeiden mukaisesti. Viime viikolla sitten oli se kontrolli ja olin syönyt rautatabletit ohjeen mukaisesti monivitamiini tablettien kanssa (mitkä sisältää myös rautaa), hb ei sitten siitä huolimattakaan ollut noussut kuin 103:een. Se oli parempi kuin 100, mutta ei vielä hyvä, joten sain ohjeen että syön rautatabletteja kaksinkertaisen määrän ohjeesta eli 2kpl päiväs, aamulla ja illalla. Ja tänään se oli sitten noussut! 112! Huhhuh! Pelkäsin jo sitä että mut pakotetaan jonnekkin tiputukseen ja mulle lykätään mustaa kakkaa suoniin... Ei kuulosta ollenkaan kivalta, eihän..? Pitää siis syödä ahkerasti noita tabuja vaan, vaikka ne maistuu tosi pahalle :(

Tänään siis oli lääkärineuvola (sekä synnytystapa-arvio). Painoa oli edellisistä teksteistä huomaten tullut lisää ja hb oli noussut sopivaksi ja muutkin asiat normaalit. Lantiokin oli oivallinen synnytykseen, lääkärin sanojen mukaan "normaalia luisevaa lantiota löysempi". Sitten olikin ultraääni tutkimuksen vuoro. MEIDÄN VAUVA ON VÄÄRIN PÄIN!!!! Sen pitäis olla pää alas päin tässä vaiheessa jo ja melkeenpä lähteny laskeutumaankin.. Kahdella edellisellä neuvolakäynnillä pikkuinen on ollut pää alas päin, tai sitten se on vaan huijannut asentonsa.. Joka tapauksessa, saatiin lähete äitipolille, että kääntäisivät pikkuisen ympäri, että alatie synnytys olisi normaali, koska jos ei saada kääntymään, joudun synnyttämään pikkuisen perätilassa eli jalat ensi, tai leikkauksessa.... Kumpaakaan en halua, joten kaikki sormet ja varpaat ristissä, että saadaan käännettyä! 

Tyttö vai poika?
Ei millään jaksaisi odottaa siihen syntymään asti sukupuolta, koska haluaisin jo ostella kaikkia söpöjä mekkoja taikka pieniä "smokkipukuja". Meillä kun ollaan oltu niiiiiin ujoja ja jalat ristissä, että vehkeitä ei oo suostunu näyttämään kertaakaan, vaikka ultraääni tutkimuksia on ollut jo vaikka kuinka monta kertaa! Toki 2 viime uä kerralla lääkäri veikkas villiisti että olis tyttö, mutta mitään 100% ei osaa sanoa...

Taidan sittenkin lisätä kuvia vasta seuraavaan tekstiin :) 


Rakkain terveisin Mamma2012

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Lilypie First Birthday tickers